Kuva: Mari Hakanen |
Lähtökohdat
Rumpujen äänittäminen osaa olla kenties haastavin vaihe levyn äänityksissä. Ensinnäkin tarvitaan rumpalin ja rumpujen lisäksi äänityksiin soveltuva, sopivan korkea tila, jossa saa metelöidä ja joka myös akustiikaltaan soveltuu äänityskäyttöön. Tämän lisäksi tarvitaan muita äänitysvaiheita enemmän mikrofonikalustoa, mikä yleensä saattaa tulla kalliiksi.
Lähdimme tekemään toista levyämme sillä ajatuksella, että rummut ja bassot taltioitaisiin mahdollisimman pitkälti livenä samassa sessiossa, jotta levyn perustoihin saataisiin livesoiton fiilis. Rumpuihin haluttiin mahdollisimman luonnollinen ja orgaaninen soundi ja mikkivalintojakin mietittiin sen mukaisesti.
Heinäkuussa äänityspaikkaan tutustumassa. |
Ja onhan se myös niin, että jos ei lähtösoundi ole kohdallaan, niin ei sitä hintavimmillakaan mikrofoneilla pelasteta. Paska soundi on nimittäin paska soundi myös kalliisti äänitettynä.
Äänityspaikaksi valikoitui lakkautettu Kuusjärven koulu Outokummussa, jota kävimme kesällä treenauksen yhteydessä katsomassa. Hiukan etukäteen jännitti, miten tila lopulta soveltuisi rumpujen äänittämiseen. Jännittäminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä häiritseviä kaikuja ei tilassa esiintynyt ja korkeuttakin koulun liikuntasalissa oli riittävästi. Dempatumpaa soundia saatiin aikaan rakentelemalla rumpusetin ympärille pehmustusta.
Kun mukaan äänityksiin saatiin vielä Kotkan lahja levyjä tuottavalle maailmalle, Teemu Aalto, sekä hänen mobiilistudionsa ja yhtyekin oli treenannut, alkoi kaikki olla soittamista vaille valmista.
- Kai
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti