Terho: Kukaan ei tiedä minne olemme matkalla

Terho: Kukaan ei tiedä minne olemme matkalla
Terho: Kukaan ei tiedä minne olemme matkalla -single

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Äänitykset: Rummut ja bassot (7.-11.8.2011 Outokumpu) - Osa I

Levyn tekeminen on edennyt syksyn mittaan kuin juna. Samaa ei valitettavasti vielä voi sanoa blogistamme, mutta eipä hätää. Pyritään päivittämään tänne tunnelmia syksyn sessioista näin hieman jälkikäteen. Toivottavasti tässä saisi useamman merkinnän lähipäivinä aikaiseksi.

Kuva: Mari Hakanen

Lähtökohdat

Rumpujen äänittäminen osaa olla kenties haastavin vaihe levyn äänityksissä. Ensinnäkin tarvitaan rumpalin ja rumpujen lisäksi äänityksiin soveltuva, sopivan korkea tila, jossa saa metelöidä ja  joka myös akustiikaltaan soveltuu äänityskäyttöön. Tämän lisäksi tarvitaan muita äänitysvaiheita enemmän mikrofonikalustoa, mikä yleensä saattaa tulla kalliiksi.

Lähdimme tekemään toista levyämme sillä ajatuksella, että rummut ja bassot taltioitaisiin mahdollisimman pitkälti livenä samassa sessiossa, jotta levyn perustoihin saataisiin livesoiton fiilis. Rumpuihin haluttiin mahdollisimman luonnollinen ja orgaaninen soundi ja mikkivalintojakin mietittiin sen mukaisesti.

Heinäkuussa äänityspaikkaan tutustumassa.
Tuoreella rumpalillamme Tuomaksella tuntuikin olevan myös mikki- ja soundipuoli mukavasti hallussa, ja hän osallistuikin alusta asti hyvinkin aktiivisesti rumpusession suunnitteluun ja oli myös hyvin tarkka sen suhteen, millaisilla mikeillä rummut äänitetään ja miten setti viritetään. Aivan kaikkea ennalta toivottua kalustoa emme saaneet käyttöömme, mutta näin jälkeenpäin voi todeta, että oikein hyvää jälkeä käytössä olleella set-upilla saatiin aikaan.

Ja onhan se myös niin, että jos ei lähtösoundi ole kohdallaan, niin ei sitä hintavimmillakaan mikrofoneilla pelasteta. Paska soundi on nimittäin paska soundi myös kalliisti äänitettynä.

Äänityspaikaksi valikoitui lakkautettu Kuusjärven koulu Outokummussa, jota kävimme kesällä treenauksen yhteydessä katsomassa. Hiukan etukäteen jännitti, miten tila lopulta soveltuisi rumpujen äänittämiseen. Jännittäminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä häiritseviä kaikuja ei tilassa esiintynyt ja korkeuttakin koulun liikuntasalissa oli riittävästi. Dempatumpaa soundia saatiin aikaan rakentelemalla rumpusetin ympärille pehmustusta.

Kun mukaan äänityksiin saatiin vielä Kotkan lahja levyjä tuottavalle maailmalle, Teemu Aalto, sekä hänen mobiilistudionsa ja yhtyekin oli treenannut, alkoi kaikki olla soittamista vaille valmista.

- Kai

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti